Lepoilua Joulun merkeissä.

..kirjaimellisesti. Onneksi koiratkin jaksavat maata ja löhötä eivätkä vaadi pakollista touhottamista. Ei olla edes targettia treenailtu Qkin kanssa. Nyt löhötään ja sit "alkuvuodesta" aloitetaan taas treenit.

Siniset sisarukset ovat nyt reilu vkon. Molemmilla menee ihan hyvin. Paino on tuplaantunut vkossa. Iikka tuntuu voivan hyvin ja näyttäis että on synnytyksestäkin palautunut ihan hyvin. Monesti meillä saa pestä nartun jalkovälit joka pissalenkin jälkeen kun vuotavat vielä synnytys eritteitä..Iikalla ei mitään. Se syö, juo ja hoitelee vaaveja. Alun pieni "hämmentyneisyys" on ohi, eli kun pennut huusivat niin siitä selvästi huomasi että se ei tiennyt mitä tehdä. Nyt se ei enään reagoi pentujen ääniin, loppujen lopuksi se on minä joka käsken sitä mennä kattoon onko vauvoilla hätä. Alakertaan on muutto käynyt ja viime yön nukkuivat tuossa kevythäkissä missä oleilevat päivät. Se olikin aika hyvä idea, siinä kun saa tuon sivuseinänkin auki...pitää vielä miettiä raahaanko tuon laatikon tänne kun pentujen silmät aukeevat ja jalat alkavat kantamaan. Meikäläinen otti patjan ja peiton ja nukkui sitten "vieraspedillä". Viime yöksi Janne otti Päkän ylös sille seuralaiseksi. Aamulla kuulin kun se lähti pentuhuoneesta pois. Oli ilmeisemmin nukkunut laatikossa koko yön. Sanoin Jannelle että käy nyt tarkistaas se laatikko että jos siellä onkin jotain :D olis nimittäin Päkän laskettu aika menossa. Eli Pätkishän olikin sitten loppujen lopuksi tyhjä. Mutta joo, ei siellä laatikossa mitään ollut kuten ei röntgenissäkään.
Hirveän kiinnostunut Pätkis on kaikesta ja yrittää aina tulla pentuhuoneeseen. Musta tuntuu että se miettii, että nyt joku tekee hänen rutiinejaan. Yleensä se on ollut Päkä joka on päässyt ylös, Päkä joka on päässyt pentuaitaukseen jne..nyt se onkin sitten Iikka.
Aluksi harmitti suunnattomasti kun jäi tyhjäksi, toki vieläkin. Ja harmitti kun Iikka sai vain kaksi. Hyviä koteja oli vaikka kuinka paljon tarjolla. Harmittaa odottajien puolesta. Mutta näin se vaan joka kerta menee että kun pentuja on hetken hoitanut niin on kiitollinen siitä pienestä määrästä ja huokaa että onneksi niitä ei ole enempää. Nähtävästi "yläkerta" ei anna mulle stressiä sen enempää kun en jaksa sitä kantaa. Uskomatonta miten sitä aina pitää olla huolissaan synnytyksestä, ja sitten tietysti ettei tule jälkeenpäin mitään emolle ja pennuille...ja varsinkaan emolle.
Kuvia oteltiin eilen mutta tämän ikäisistä ei mitään hirveän "hauskoja" kuvia saa. Kaiken lisäks pimeintä aikaa ja huonot valaistukset niin tuntuu että kuvatkin on vähän yli ja ali valottuneita. Mutta ehkä ens vkolla on sitten jo simmut auki kuvissa :)

Tässä kuvia pennuista eilen https://picasaweb.google.com/lummepia/SinisetSisarukset1Vko#