Noniin, aloitetaan nyt vaiks siitä vkonlopun kokonaissaldosta. Iikka sai tarvittavat viimeiset 2 x nollatulosta agiradalta mitkä tarvitaan karsintoja varten. Mulla on ollut oikeestaan koko kesän tavoite saada nuo kaikki tulokset, jotta keväällä ei tule sitä paniikkia. Mä olen ehkä pelannut osittain varman päälle, mikä on harmittanut, kun ei ole uskaltanut hirveesti kokeilla mitään kikkakolmosia..mut nyt onneksi on sitten aikaa treenailla niitäkin :) voisi sanoa että "leikkaukset, here we come" :D
Vkonlopun teema ratojen profiilissa oli ihan selvästi putket pienillä kaarilla ja aina (melkein) väärään päähän. Heh, voisi melkein luulla että Ritva on tietoinen meidän ongelmasta :D:D Osa vkonlopun putkista meni hyvin, osa huonommin ja osa takkusi. Muutamas kohdas oli radalla (joukkue) että sai valita ite putken pään. Tietty valitsin ne helpot meille, mut silloin Ii päättin valita sen vaikeemman. Meni ihan hyvin joo, mut mun päässähän ne oli hyllyjä. Myöskin lähdöt sujuivat paremmin ja vähän huonommin. Muutamilla askelilla varasti jossain, palautin sen. Katsoin päälle sormi ojossa. Parhaiten ehkä pysyi joukkueradalla missä irrotin hihnan ja annoin vapaasti tulla sivulle sillä "meidän tekniikalla". Silloin pysyi kuin tatti :) jospa nyt tuotakin alan tekeen kisois.
Toka rata oli siinä mieles "hauska" et siel oli yksi kuvio mitä mietittiin kavereiden kanssa. Tuumailtiin että ei saa tehdä samaa ohjausta, jokainen tekee erin. No, ne nössöt ;D valitsi kaikki saman paitsi minä otin sit päällejuoksun yhdistettynä "johonkin". Mut niihän siinä kävi, että ei se onnistunut. Tien että olin taas myöhäs kun yritin ehtiä "sinne jonnekkin" ja kädet eivät taatusti olleet oikein. Ii yritti tulla tokan hypyn ohi. Sain just jalan eteen (niinkuin eija videolla kommentoikin ;)) ettei lähde kiertään siivekettä, joten tulihan siitä toki kielto, mut sain sit kokeilla siinä kohas niistoa yhistettynä "johonkin" :D Myöskin loppusuoralla oli "pakkoleikkaus" ja oon huomannut sen että aina sen jälkeen Iin on vaikee edetä eteenpäin..niinkuin nytkin loppuosa takkuaa. Mut häpi siitä että antoi leikata.
Su aamuna läksittiin sit uusiks sjoelle. Piti oikein aamulla miettiä että tuliko sitä vedettyä punkkupullo yöllä kun olo oli aivan karsee :D (sori Paula ;D) Päkästä tuli tuona yönä toistamiseen mummi ja Qkista virallisesti ekaa kerta eno viidelle blm vauvelille <3. Kaikkihan ei mee tietenkään aina oppikirjojen mukaan. Itse olen elänyt tuon tapahtuman kaks kertaa päiväsaikaan, kun pentu jää jumiin eikä sitä saada ulos. Voin vain kuvitella mikä tuska ja pelko on kun tuo tapahtuu la-su yönä 03 aikaan ja on päivystäjän varassa. Onneksi kuitekin kaikki päätyi hyvin. Voin sanoa että "huoli-adrenaliini" osaa pitää hereillä sekä sekoittaa keskittymiskyvyn ;)
Aamupala ei tietystikkään maistunut ja eikun omena kainaloon ja sitä sit hitaasti söin laihialle asti. Mä olen nyt ehkä luonnonystävien kauhu, mut joskus kun syön ompun autos niin avaan pelkääjän ikkunan ja paiskon omenan ojaan. Eiks sen voi laskea bio jätteeseen? Niin tein nytkin, ikkuna puolilleen auki, pikkasen vauhtia hitaammaksi, että saan tähdättyä -vauhtia kädelle ja mäiskin omppu ulos ikkunasta.. No, ei oikein keskittymiskyky onnistunut. Omppu mäiskähti täysillä ikkunaan niin että koko ikkuna oli ompun mehus ja lihas. Ite ompun raato tipahti oven ja penkin väliin. Matkan ajan sitten ikkunaa koristi mukavat jäljet ;) ja ihana ompun haju.
Kisapaikalla en saanut yhtään itestäni irti mitään. Ekalta radalta ei oikein ole kehumista, mä olin aika myöhäs kaikesta ja hylky tuli siitä että Ii sujahti pujottelun jälkeen mun peffan takaa väärään päähän putkeen. Eikä se loppu sitte sujunut enään mitenkään. Harmitti taas Iikan puolesta mut sain sitten kerättyä itteni kondikseen. Käskin kisakavereiden pikkasen takoa mua nyrkeillä jotta veri ja adrenaliini lähti virtaan ja kyllä sillä vaan tehoa oli. Oikeesti. Ekaa kertaa yhdistin myös musiikin kisoihin ja täytyy sanoa että kyllä siitäkin tulee hyvä mieli :) Taikasana oli tietysti "MUUMI" kun niitä oli palkintoina (minä joka olen ikuisesti inhonnut muumeja...) Mutta radalle lähdettiin sitten asenteella ja raivolla :) 0-voittohan sieltä sitten tuli..MUTTA, varmaan vkonlopun paras fiilis tuli siitä että puomin jälkeen tutustuin rataan niin että jätän Iin puomille ja teen valssin hypyn takana kuin myös seuraavalla hypyllä..no jäin kun kärpänen paskaan Iin tullessa puomilta ja mun liikkeestä näkeekin, että lähden jo tekeen valssia kunnes huomaan, että ei tuu mitään en ikinä ehdi..ja oli vaan ohjattava hyppy ja tehtävä ne leikkaukset. Ja ne onnistui mun mielestä ihan hienosti. Mä olen aika paskan jäykkä kun keskityn että teen kaiken oikein ja sit mä hihitän aalle asti helpotuksesta :D hullu minä :D Aikuisten oikeesti en oo varmaan eläissäni tehnyt kisoissa kahta peräkkäistä leikkausta, ja kun vielä loppusuoralla kävi sama kämmi, -myöhäs putkelta..-leikkaus pakollinen, (loppusuoras taas sama ongelma ettei Ii etene) eli sain tähän rataan sisällettyä kolme leikkausta..niin on aika kiva fiilis :) Mä lupaan nyt aikuisten oikeesti että en enään välttele niitä :
Joukkueradassa muutama huolimaton kohta. Putkitakku ja yhden hypyn jälkeen kääntyi väärään suuntaan. Muuten ok kun ei oo liian ankara itelleen ;) Joukkue koostui pääosin Sleeppareista.. Gini, Huippu ja Sumu sekä vahvistettuna sliipparin pääjehu eli minä Iikan kera :) Ja mikäs hienompaa kun saada sillä joukkuevoitto :) Aivan mahtavaa :) Nyt on sitten Iikalla yksilö, kuin myös joukkue PiirM 1 titteli :)
Ma aamuna tehtiin jälleen juoksutarkstus, ei viel mitään. Katsotaan jos päästään vkonloppuna Anne Saviojan kurssille, jos ei niin sitte Qki tulee tuuraan. Käytiin tänään vähän koemaistaas Qkin kanssa agia josta sitten videokooste kun jaksan purkaa ne kameralta :)

2 kommenttia:
Vieläkin kiitos ja anteeksi! Onneksi kuitenkin saitte tulostakin aikaiseksi ;D Huoli Ruutista oli kyllä ihan mieletön. Onneksi kaikki tosiaan päättyi hyvin, eikä päivystäjää tarvittu.. Vaikka en kyllä tiedä oliko se pennun asuntoautoon syntyminenkään nyt NIIIIN mukava juttu ;) Noh, nyt jo hymyilyttää, vaikka silloin yöllä tuli käytyä ihan kaikki tunteet läpi..
^ nou hätä, niinkuin sanoinkin jossain väihees, että toivon itekki että olis joku jolle soittaa kellon ollessa vaikka mitä.
Hienoa että pystyin auttaan ees henkisesti kun en muuten paikalla ollut.
Ens kerralla tehdään sama diili, otan puhelimen yökaveriks :)
pia
Lähetä kommentti